Tavoitteenamme tälle vuodelle oli HK1. Koiran kanssa on harrastettu hakua aktiivisesti siitä lähtien kun se tuli taloon. Taukoakin on ollut. Sairaslomalla (ocd) ei hakuiltu, sekä entisen treeniryhmän kanssa ei hakuiltu talvella ollenkaan.
Pyryä lähdettiin kuitenkin viemään haulla väärin eteenpäin.... Sille tehtiin paaaljoon hajuhakua, joka ei toiminut koiralle ollenkaan. Koiralle oli juuri arjessa opetettu että vetäminen liinan päässä ei ole sallittua, joten se selkeästi väisti vetämistilannetta/ihmisen hajua. Se oli hajuhaulla ihan kuin lenkillä. Yritin treeniryhmässä sanoa, että tämä ei oikein toimi tälle koiralle, mutta sitä jatkettiin, jatkettiin ja jatkettiin vähän vain variaatioita vaihdellen... Hajuhaulla koira "jäljesti", joka omaan silmään tosin vaikutti sijaistoiminnalta, koira halusi väistää tilannetta/ihmistä, joten se haisteli kovasti maata. Se koki maalimiehen/haun jostakin syystä negatiivisena. Tämä oli outoa, koska kyseessä kuitenkin oli avoin, ihmisistä välittävä koira.
Hajuhakua jatkettiin, mutta nyt niin, että koira kulki vapaana ja minä sen perässä kävellen, tässäkään ei toivottua tulosta tullut. Ehdotin näköapuja koiralle, mutta ei. Ei bordercollielle, koska a) se jää helposti silmälle ja b) se oppii vain juoksemaan eikä käyttämään nenäänsä.... Itsellä oli paskafiilis.... Koira ei mennyt eteenpäin, omia mielipiteitä ei kuunneltu tai ne kumottiin heti alkuun. Oltiin tilanteessa että hausta oli muodostunut ihan paskafiilis itselle ja koiralle. Ryhmästä ei tukea tullut. Ilmoitin että lopetamme haun jollei jotakin muutosta tapahdu... Tämän jälkeen saimme luvan ottaa näköapuja mukaan, mutta se oli mielestäni jo turhaa, koska koira oli jo muodostanut itselleen hakuilusta negatiivisen kuvan.... Päätin lopettaa hakuilun koiran ollessa 1v 5kk.
Purin mieltäni treenikaverilleni, joka treenasi hakua eri ryhmässä kuin minä ja hän kehoitti tuomaan koiran heidän ryhmään ja kokeilemaan josko koirasta kuitenkin olisi haku-koiraksi. Pitkän pohdinnan jälkeen näin tein ja koiraa lähdettiin viemään heti näköpaoilla eteenpäin. Koira tykkäsi, niin myös minä. Koira toimi ja se nautti tekemisestä. Irtorullat otettiin pian myös käyttöön ja niissä ei mitään ongelmaa ollut. 10:n näköapu treenin jälkeen koira oli jo valmis lähtemään etsimään itsenäisesti äijiä. Suoria pistoja, 6:lla maalimiehellä tehtiin 10 treeniä, tämän jälkeen otettiin 10 treeniä etenemistä radalla, tämän jälkeen otettiin satunnaisesti tyhjiä ja nyt tuli ongelma.... Kun äijiä ei enää joka kerralla löytynytkään laski koiran mielenkiinto etsimiseen... Haun alkuopetuksen "paska tunnetila" alkoi taas nostamaan koirassa päätään. Tehtiin koiralle norjalainen sekametsä ja taas koira oli liekeissä. Tämän liekehdinnän jälkeen päätimme jäädä syyskuuksi tauolle hakuilusta ja aloittaa jäljestämisen.....
Pyry oli pennusta asti jäljestänyt pellolla. Se nautti jäljestämisestä. Se on loistava jälkikoira, joten nyt oli aika siirtää jälki metsään ja opettaa koiralle myös jana. 2 viikkoa oli aikaa ja sitten olisi koe. Treenit meni vaihtelevalla menestyksellä, pääosin kuitenkin hyvin, paitsi että treeneissä otti aina takajäljen. 30.9. Jälkikokeessa tottis 86p (harmillisesti istumaliikkeessä jäi seisomaan), jälki 150p (yksi keppi jäi maastoon) ja esineistä täydet 30p. Joten JK1 ja neljän koiran kokeessa sijoituttiin ykkösiksi. EI HUONO, nuorelta koiralta!!!!!
